Nollasumma on haaste, jonka voit esittää jokaiselle päättäjälle ja vaikuttajalle: mahtuuko hän Pertti Perustallaajan hiilijalanjälkeen? Jokaisen joka puhuu ilmastosta ja ympäristöstä on elettävä kuten saarnaa. Vaihtoehtona on viherpesijän ja paskanpuhujan titteli.

Päättäjät esittävät olevansa ratkaisuja joka asiaan. Nyt erotetaan todelliset ratkaisijat pelkistä puhujista. Me kaikki voimme edistää asiaa: pane päättäjäsi vastuuseen sanoistaan. Haasta hänet henkilökohtaisella tasolla. Avuksi voit ottaa Nollasumman, jolla paljastat viherpesijät ja muut teeskentelijät.

Nollasumma-haaste sisältää selkeän määritelmän kohtuudelle ja viherpesun estolistan. Kohtuus tsekataan sillä, uskaltaako haastettu elää kulutuksella, johon puolet suomalaisista pääsee jo nyt. Viherpesun estolista vaatii huomioimaan valmistuksen ja kompensaatiovapaiden päästöjen ilmoittamisen laskelmissa.

Esikuvallinen ja kohtuullinen päästötaso

Esikuvallinen

Sitran Elämäntapatestin suosittelema tavoitetaso on 2500kg henkilökohtainen hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä. Tämä on myös Euroopan Unionin tavoite.

Jos jokainen ihminen maailmassa eläisi kolmen tuhannen kilon hiilijalanjäljellä, ilmaston lämpenemisen ongelmat olisi ratkaistu, ja samalla maailmasta tulisi ekonomisesti tasa-arvoisempi. Kolmella tonnilla saa kaiken tarpeellisen ja vielä lisääkin. Utopistinen ajatus.

Esikuvallinen taso suomalaisen päästöille on tässä - ja nyt odotamme samaa myös osalta päättäjiä. Kolmisen tonnia. Se on haastava, vaan ei mahdoton taso. Jos oma jälkesi sijoittuu kolmen tuhannen pintaan, järjestelmätason muutoksilla se viilautuu tavoitteeseen omalla painollaan mahdollisesti jo lähivuosina.

Kohtuullinen

Kohtuullisen tason me asetamme mediaanisuomalaisen päästöihin. Keskipäästöt ovat reilun kymppitonnin, mutta missä menee mediaani? Laitetaan suomalaiset jonoon kulutuksen perusteella ja otetaan sieltä keskimmäinen tyyppi tarkasteluun. OECD-tasolla varakkaissa maissa mediaanipäästöt ovat tyypillisesti noin puolet keskiarvosta. Näin on Suomessakin. Kuutisen tonnia on se päästöjen määrä, jolla puolet suomalaisista elää. Puolet maailman onnellisimmasta kansasta. Pitäisikö myös päättäjän, johtajan tai vaikuttajan pystyä tähän? Jokaisen, joka kertoo julkisesti olevansa osa ratkaisua.

Mielenkiintoisena ajatusleikkinä: jos nyt yli kuusi tonnia kuluttavat ihmiset koko maailmassa eläisivät mediaanisuomalaisen päästöillä, olisi lämpeneminen kutakuinkin ratkaistu ja systeemitason muutoksen varaan jäisi enää kohtuullinen työsarka. Kolmen tonnin ihannetasoon mahtuu myös elintason nousua maailman köyhimmille.

Viherpesun paljastava työkalupakki

Viherpesua voi harrastaa monella tavalla ja uusia keksitään lisää, kun vanhoja paljastetaan hourinnaksi. Tällä hetkellä tyypillisimmät tavat ovat valmistuksen päästöjen huomioimatta jättäminen ja päästöjen valheellinen hyvittäminen kompensaatiolla. Nollasumma-haasteen työkalupakin avulla jäljität kätevästi juuri näitä.

Nyt moni lentoyhtiö ja fossiiliputiikki mainostaa hiilineutraaleja tuotteitaan. Moni ratkaisuksi esittäytyvä vetoaa vähäpäästöiseen. Haasteemme vaatii myös feikkaamattomien ja ällöttävän rehellisten päästöjen ilmoittamisen - vaikka sitten siinä markkinointikelpoisen hiilineutraalin päästösumman vieressä. Liian yksinkertaista? Liian rehellistä?

Valmistuksen päästöt

Ensimmäinen kahdesta suurimmasta viherpesukeinosta on valmistuksen päästöjen unohtaminen. Kysy sähköautokuskilta auton aiheuttamista päästöistä, ja hän kertoo käytön päästöt aurinkopaneelilla tai tuulivoimalla tuotettuna. Auton ja sen akun valmistuksen aiheuttamien päästöjen huomiointi unohtuu. Kyllähän sähköauto on todennäköisesti ekologisempi vaihtoehto - edellyttäen, että se on liikkeellä lähes jatkuvasti, eikä homehdu parkkipaikalla 99 % ajasta. Parkkipaikalla elämänsä viettävä auto on todennäköisemmin ekologisempi, jos se on hieman vanhempaa vuosimallia ja käyttövoimaltaan fossiilinen. Tämä on vain yksi esimerkki. Viherpesijän naamari vääntyy usein ikävään irvistykseen valmistuksen päästöistä kysyttäessä, oli aihe tai hankinta mikä tahansa.

Päästökompensaatio

Toinen suosittu viherpesumuoto on päästöjen kompensointi. Kompensointia voi tehdä esimerkiksi ostamalla puiden istuttamista. Tai ostamalla tyhjää.

Kompensaatiota voi ostaa edullisimmillaan dollarilla per tonni. Prinssi Charlesin 40 kertaa suomalaista keskiarvoa suuremmat päästöt voitaisiin tällä logiikalla kompensoida neljällä sadalla dollarilla vuodessa - ja keskivertosuomalaisen päästöt kympillä. Samalla hinnalla koko ilmaston lämpeneminen ratkaistaisiin 20 miljardilla dollarilla vuodessa. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on reilu 20 triljoonaa dollaria vuodessa. Yksi tuhannesosa tästä riittäisi ratkaisemaan koko ongelman maailmanlaajuisesti. Kaikilta. Kuulostaako uskottavalta?

Long Play.: Ilmastokummit on vain yksi varoittava esimerkki kompensaatiosta.

Systeemitason päästöt

Systeemitason päästöjen syyttäminen on myös keskeinen osa vastuun välttelyä. Systeemitason päästöillä tarkoitetaan päästöjä, jotka johtuvat valmistuksen ja yhteiskunnan infrastruktuureista ja teknologioista, eivätkä suoraan yksilön kulutuspäätöksistä. Nämäkin päästöt toki tulee ottaa vakavasti. Mutta oletko nähnyt jossain keskustelua kohtuullisesta päästömäärästä, jonka voi laittaa systeemitason piikkiin?

On totta, että osa ongelmasta ratkeaa infran ja valmistuksen tehostumisen myötä. Pelkän systeemitason muutoksen tuoma ratkaisu taas on haihattelua tällä aikataululla. Meidän pitäisi kyetä ratkaisemaan ongelma seuraavan viiden vuoden aikana. Ratkaisujen löytyminen on liian hidasta, jos kohtuuden miettimisen voi välttää laittamalla systeemitason piikkiin nykymuodin mukaisesti vaikka mitä. Ovatko yksityiskoneella lentämisen päästöt kohtuullisia systeemitason päästöjä, koska sähköisiä lentokoneita ei vielä ole? Ovatko valmistuksen päästöt systeemitason päästöjä, joita ei tarvitse huomioida?

Hyväksyttävät henkilökohtaiset systeemitason päästöt meidän avauksessamme ovat kohtuulliseen päästötasoon pyrkivälle tonnin, ja esikuvaksi pyrkivälle siitä puolet.

Nollasumma-haaste käytännössä

Haastetulle

Minut on haastettu. Mihin?

  • Pyrkimään rehellisesti kohtuulliseen päästötasoon tai sen alle, nollasummattuna, eli ilman viherpesua.
  • Asettamaan itselleni mitattavissa olevan ja aikataulutetun tavoitteen, jonka kerron tarvittaessa muillekin. Esimerkiksi SMART goals. Käytä #nollasumma hashtagia jos haluat tulla löydetyksi.
  • Kerron lähtötason, tavoitteen ja välitavoitteet. Julkisesti jos olen julkisuudessa kestävyydestä puhuva henkilö. Älä unohda laskea valmistuksen päästöjä siitä Teslastasi.
  • Kaikki eivät tule pääsemään määrittämäämme kohtuulliseen. Ratkaisuksi esittäytyvällä tulee mielestämme kuitenkin olla mitattavissa oleva ja aikataulutettu tavoite. Avoimen shekin välttämiseksi. Lisäksi ongelmat, jotka estävät kohtuulliseen pääsemisen, tulee nostaa esille.
  • Ottamaan nollasummapäästöt mukaan jokaiseen päätökseen, mainokseen, ja niin edelleen.
  • Tee testi, esimerkiksi Sitran Elämäntapatesti.
  • Haastamaan myös muut, joiden toivon olevan osa ratkaisua ja jotka eivät ole vielä haasteeseen vastanneet.

Kolme tapaa vastata haasteeseen

  1. Ota koppi
  2. Älä ota koppia, mutta kerro miksi
  3. Ignore. Koska kohtuus ei koske sinua.

Haastajalle

  • Haastan päättäjäni, johtajani ja vaikuttajani tai kenet tahansa, joka kertoo olevansa osa ratkaisua.
  • Tarkkailen somessa yritysten, päättäjien ja yhteisöjen postauksia ja kysyn nollasumman perään myös näissä.
Miten haastan
  • Kopioi linkki jokaiseen vaalimainokseen vaalien aikana
  • Kopioi linkki jokaisen yrityksen mainokseen, joka mainostaa. Kestävää, hiilineutraalia, ekologista... Ja vaadi vastausta.
  • Hae somesta #nollasumma. Käy kommentoimassa ja peukuttamassa haasteesta kopin ottaneita ja haastajia.
  • Selvitä oma tilanteesi Sitran Elämäntapatestillä ja jos pääset kohtuulliseen ota haaste itsekin vastaan.