Viherpesun paljastava työkalupakki
Viherpesua voi harrastaa monella tavalla ja uusia keksitään lisää, kun vanhoja paljastetaan
hourinnaksi. Tällä hetkellä tyypillisimmät tavat ovat valmistuksen päästöjen huomioimatta
jättäminen ja päästöjen valheellinen hyvittäminen
kompensaatiolla. Nollasumma-haasteen työkalupakin avulla jäljität kätevästi juuri näitä.
Nyt moni lentoyhtiö ja fossiiliputiikki mainostaa hiilineutraaleja tuotteitaan. Moni
ratkaisuksi esittäytyvä vetoaa vähäpäästöiseen. Haasteemme vaatii myös feikkaamattomien ja
ällöttävän rehellisten päästöjen ilmoittamisen - vaikka
sitten siinä markkinointikelpoisen hiilineutraalin päästösumman vieressä. Liian
yksinkertaista? Liian rehellistä?
Valmistuksen päästöt
Ensimmäinen kahdesta suurimmasta viherpesukeinosta on valmistuksen päästöjen unohtaminen.
Kysy sähköautokuskilta auton aiheuttamista päästöistä, ja hän kertoo käytön päästöt
aurinkopaneelilla tai tuulivoimalla tuotettuna. Auton
ja sen akun valmistuksen aiheuttamien päästöjen huomiointi unohtuu. Kyllähän sähköauto on
todennäköisesti ekologisempi vaihtoehto - edellyttäen, että se on liikkeellä lähes
jatkuvasti, eikä homehdu parkkipaikalla 99 % ajasta.
Parkkipaikalla elämänsä viettävä auto on todennäköisemmin ekologisempi, jos se on hieman
vanhempaa vuosimallia ja käyttövoimaltaan fossiilinen. Tämä on vain yksi esimerkki.
Viherpesijän naamari vääntyy usein ikävään irvistykseen
valmistuksen päästöistä kysyttäessä, oli aihe tai hankinta mikä tahansa.
Päästökompensaatio
Toinen suosittu viherpesumuoto on päästöjen kompensointi. Kompensointia voi tehdä esimerkiksi
ostamalla puiden istuttamista. Tai ostamalla tyhjää.
Kompensaatiota voi ostaa edullisimmillaan dollarilla per tonni. Prinssi Charlesin 40 kertaa
suomalaista keskiarvoa suuremmat päästöt voitaisiin tällä logiikalla kompensoida neljällä
sadalla dollarilla vuodessa - ja keskivertosuomalaisen
päästöt kympillä. Samalla hinnalla koko ilmaston lämpeneminen ratkaistaisiin 20 miljardilla
dollarilla vuodessa. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on reilu 20 triljoonaa dollaria
vuodessa. Yksi tuhannesosa tästä riittäisi ratkaisemaan
koko ongelman maailmanlaajuisesti. Kaikilta. Kuulostaako uskottavalta?
Long
Play.: Ilmastokummit on vain yksi varoittava esimerkki kompensaatiosta.
Systeemitason päästöt
Systeemitason päästöjen syyttäminen on myös keskeinen osa vastuun välttelyä. Systeemitason
päästöillä tarkoitetaan päästöjä, jotka johtuvat valmistuksen ja yhteiskunnan
infrastruktuureista ja teknologioista, eivätkä suoraan
yksilön kulutuspäätöksistä. Nämäkin päästöt toki tulee ottaa vakavasti. Mutta oletko nähnyt
jossain keskustelua kohtuullisesta päästömäärästä, jonka voi laittaa systeemitason piikkiin?
On totta, että osa ongelmasta ratkeaa infran ja valmistuksen tehostumisen myötä. Pelkän
systeemitason muutoksen tuoma ratkaisu taas on haihattelua tällä aikataululla. Meidän
pitäisi kyetä ratkaisemaan ongelma seuraavan viiden vuoden aikana. Ratkaisujen
löytyminen on liian hidasta, jos kohtuuden miettimisen voi välttää laittamalla systeemitason
piikkiin nykymuodin mukaisesti vaikka mitä. Ovatko yksityiskoneella lentämisen päästöt
kohtuullisia systeemitason päästöjä, koska
sähköisiä lentokoneita ei vielä ole? Ovatko valmistuksen päästöt systeemitason päästöjä,
joita ei tarvitse huomioida?
Hyväksyttävät henkilökohtaiset systeemitason päästöt meidän avauksessamme ovat kohtuulliseen
päästötasoon pyrkivälle tonnin, ja esikuvaksi pyrkivälle siitä puolet.